Sijainti: Musiikkiteknologia -> Studio- ja äänitekniikka -> Materiaalit -> Musiikkiäänittäjä
Päivitetty viimeksi 20.06.2010 kello 10:56

Mitä musiikkiäänittäjältä vaaditaan?

Ammattilaismusiikkiäänittäjältä vaaditaan todella paljon. Pelkkä laitteiden tekninen tuntemus ja kyky luetella yli 50 mikrofonimallia ulkoa eivät riitä, eikä myöskään musiikin, akustiikan tai tietotekniikan tai elektroniikan loppututkinto. Pitää olla vähän kaikkea, erittäin monipuolinen ja erityisesti sosiaalisesti pätevä kaveri.

Alla mielipiteitäni siitä, mitä taitoja musiikkiäänittäjältä vaaditaan (suluissa osuus kokonaisuudesta)

five-in-one -persoona

  1. teknologi/nappulavelho
    Laitteet, kytkennät, laitteiden operointi, parametrien ruuvaus, signaalireititys yms. -> kuka tahansa oppii. (5%)

    Keskikokoisen studion laitteita oppii käyttämään (operoimaan) teknisessä mielessä kuka tahansa asiasta vähän enemmän kiinnostunut 13-vuotias.
  2. muusikko
    Eri musiikkityylien ja niiden estetiikan tuntemus, nuotinlukutaito, soittamisen ja sovittamisen tuntemus, musiikkirakenteiden ja termien tuntemus, jotta pystyisi kommunikoimaan muun työryhmän kanssa (säveltäjä, sovittaja, soittaja, kapellimestari) (20-30%)

    On järisyttävää kuulla äänittäjistä, joille muusikot ovat joutuneet kertomaan mihin kohtaan kappaletta pitää siirtyä näyttämällä sormella tietokoneen ruudulta oikeaa paikka, kun tämä ei ole kyennyt hahmottamaan biisin rakennetta ja ymmärtämään soittajien puheista mistä osasta on kyse, tai että klassisella puolella äänittäjä ei ole kyennyt seuraamaan kappaletta partituurista.

    Näitä taitoja tarvitaan vaikka paikalla oliskin erillinen tuottaja, joka hoitaa kaiken kommunikoinnin osapuolten välillä. Musiikkia ymmärtämätön äänittäjä on sessiosa hidaste ja "haitake", musiikkistudiossa ylimääräinen henkilö josta haluttaisiin eroon jos se vain olisi mahdollista.
  3. insinööri
    akustiikan ja sähkön periaatteet, tietotekniikan periaatteet (miten selvitään ongelmatilanteista) (10%)

    Mikäs se sellainen ammattilainen on, joka joutuu nostamaan kädet pystyyn kun PA-laitteiston vahvisimista puolet pamahtaa ennen keikkaa, ja yleisö jo odottelee salissa bändin aloittamista? Tai jos äänityssessiossa artisti joutuu odottamaan kaksi tuntia juuri itsensä parhaaseen suorituskuntoon psyykattuaan, kun äänittäjä painii hurinoiden tai pörinöiden parissa. Kenkää moisille tumpeloille (vaikka kuinka hyvää jälkeä muutoin saisivatkin aikaan).

    Kotioloissa ja demostudioissa voi vielä tällaisia viiveitä (ehkä) hyväksyä, mutta ei ammattimaisessa toiminnassa. Suomessa ei ole juurikaan niin isoja sessioita ja studioita, joissa studion vuokraan kuuluisi huoltomies erittäin lyhyellä varoitusajalla mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Siksi ainakin perusasiat pitäisi olla hallussa.

    Studiotyöskentelyssä miksaus ja prosessointi tehdään nykyään täysin tai lähes täsin ohjelmallisesti, jolloin sähköelektroniikan osuus on jonkin verran pienentynyt ja tietokonetekniikan osuus vastaavasti kasvanut. Äänentoistopuolella nämä taidot ovat yhä erittäin tärkeitä, sillä ymmärtämättömyys sähkön ominaisuuksien suhteen saattaa johtaa jopa hengenvaarallisiin tilanteisiin.
  4. informaatikko
    Normaalia parempia järjestelmällisyys, varsinkin jos sessioita siirretään studioiden ja äänittäjien välillä. Tiedostojen nimeäminen ja organisointi, muistiinpanot, systematiikka, varmuuskopioiden teko, etc. (5%)

    On turhauttavaa touhua joutua operoimaan sellaista sessiota, jota on tehnyt joku äärimmäisen boheemi ja taiteellinen kaveri, joka vähät välittää ymmärtääkö kukaan muu siitä miten raidat on järjestetty ja nimetty. Tähän saattaa hurahtaa tunti jo toinenkin, ja se ei yleensä ole kovin halpaa ja mukavaa aikaa kenellekään, varsinkaan maksavalle osapuolelle.

    Tai jos sessiota joudutaan jostain syystä muokkaamaan 6 kk tai kahden vuoden kuluttua, on kaiken materiaalin loogisuudesta ja järkevistä muistiinpanoista hirmuinen apu. Ainahan näitä ei ehdi tekemään, mutta jos etukäteen on suunnitellut asiat huolella ja joka vaiheessa on looginen, lopputulosta on paljon helpompi ymmärtää vaikka kunnon muistiinpanoja ei löytyisikään.
  5. psykologi
    Sosiaalinen aspekti (tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, luoda aktiivisesti hyvää luovaa ilmapiiriä, selvittää konflikteja, selvitä hengissä ja riidoitta suurien egojen kanssa päivästä toiseen) -> 60-70%

    Kavereiden kanssa on useimmiten helppo tehdä hommia, mutta ammattimainen toiminta lukuisten eri ihmisten kanssa intiimeissä studiotilanteissa vaatii poikkeuksellisen sopeutuvaa ja sosiaalista luonnetta.

Yleensä tekninen opiskelu keskittyy kohtiin 1 ja 3, ja musiikkioppilaitoksissa tarjotaan usein myös opetusta kategoriaan 2. Neloskategoriaa oppii ymmärtämään jos on joskus joutunut jatkamaan tai muokkaamaan toisen tekemää sessiota. Viimeistä ja tärkeintä kohtaa on vaikea opiskella tai oppia, mutta kehittyä siinäkin voi.


Tehtävät sessiossa:

  • Valmistella ja suunnitella kaikki huolella ja etukäteen: mitä mikkejä missäkin käytät, kuinka monta kanavaa tarvitset, miten signaalit reititetään, miten järjestetään kuuntelu, kuinka kauan kukin työvaihe voi tai saa kestää, jotta pysytään aikatauluissa, varamikit ja kanavat yms.

    Kun muusikot saapuvat paikalle, kaiken pitäisi olla niin valmista kuin mahdollista, jotta päästään itse asiaan, eikä artistien tarvitse ikävystyä sillä aikaa kun äänittäjä setvii sotkeutuneita piuhoja ja miettii miten ristikytkentäpaneeli nyt olikaan järjestetty, tai miten raidat kannattaisikaan tässä tilanteessa ryhmitellä ja nimetä. Saatika alkaa miettimään mitä mikkejä mihinkin laittiaisi. Nämä kaikki voi ja pitää tehdä etukäteen.

    Etukäteissuunnittelu on elinehto livetallennuksissa, jossa ei ole enää aikaa improvisointihin. Siksi jopa varasuunnitelmat pitää olla valmiina, jotta voi ongelmien sattuessa kohdalle selvitä niistä nopeasti ja ennen keikan alkua.
  • Selvitä tilanteesta teknisesti.
    Älä anna teknisten ongelmien haitata taiteilijoiden/artistien/muusikoiden työtä ja keskittymistä. Ne eivät saisi vaikuttaa mielialaan. Siksi normaalia laajempi sähkön, elektroniikan, tietotekniikan ja akustiikan tuntemus on hyvästä, samoin laitteiden sujuva hallinta. Joskus säätöön ei yksinkertaisesti ole aikaa.
  • Selvitä tilanteista taiteellisesti.
    Tyylitajut, optimaalisen mikrofonin valinta, tai mikrofonin tai sijoittelun vaihto jos soundi ei miellytä. Tässäkin suunnittelu auttaa, sillä se säästää hitosti aikaa, varsinkin jos työskentelet laitteilla jotka eivät ole läpikotaisin tuttuja. Vaikka suunnitelmista todennäköisesti joudutaan jonkin verran poikkeamaan, on improvisointi helpompaa ja nopeampaa kun on joku hyvin mietitty pohja, jota lähteä muokkaamaan.
  • Selvitä tilanteista psykologisesti.
    Hyvä meininki tulee säilyttää, muutoin on ihan turhaa taltioida mitään jos ei saada artisteista ulos parasta mahdollista tuotosta. Valaistuksen käyttö, yksityisyyden antaminen (jos tarpeen), kaverihengen nostatus yms yms. Jännitystilanteissa voi käyttää erilaisia jippokonsteja, joilla artistin voi saada soittamaan/laulamaan oikein rennosti ihan huomaamattaan. Eikä huumoriakaan voi unohtaa.
  • Kommunikaatio.
    Kertoa kaikille missä mennään ja mitä tehdään. Jos säädät ja testailet lauluja äänittäessä kuuntelun balansseja tai haet sopivia eq-asetuksia tms., kerro siitä laulajalle jotta tietää miksi vielä ei kannata keskittyä liikaa ja antaa kaikkeaan. Tai jos etsit oikeaa tiedostoa kovalevyltä, kerro siitäkin soittajille, jotta tietävät mitä olet tekemässä ja miksi joutuvat hetken odottamaan. Yleensähän he eivät näe sinua, ja kaikenlaiset viiveet ilman selityksiä ovat epämiellyttäviä. Ja jälleen kerran: näyttöpäätten edessä nyhräävä nörtti, joka ei kerro mitä on tekemässä eikä ota suoraa kontaktia kaikkiin osapuoliin, on studiosessiossa ulkopuolinen jäsen. Hassua että on kuitenkin ainoa henkilö joka on AINA paikalla.
  • Kantaa henkinen vastuu.
    Äänittäjä on usein ainoa henkilö, joka on paikalla joka hetki läpi koko session. Tämän lisäksi hänen vastuullaan on usein (ainakin periaatteessa) vastata aikatauluista ja siitä, että projekti saadaan hoidettua ylipäätään läpi ja että äänite joskus valmistuu. Tämä saattaa vaatia lujaa tahtoa, määrätietoisuutta ja periksiantamattomuutta, sekä kykyä pitää langat käsissä ja muusikot/artistit/taiteilijat luomiskykyisinä.

    Aina näin ei käy, mutta silloin tällöin äänittäjästä tulee projektin "piiloveturi", joka ottaa tehtäväkseen session läpiviemisen loppuun saakka, ja kantaa siitä henkisen vastuun.
  • Lopuksi: siivoa session jälkeen jälkesi, varsinkin jos kyseessä ei ole oma studiosi.